|
|
|
Luonnossa: Kasvit osa 4 on valmistunut!
|
MIKSI LUPIINI ON VAARALLINEN SUOMEN LUONNOSSA?
Suomen ja maailman kasvit kartoitetaan kattavassa kirjasarjassa Luonnossa Kasvit.
Maailmassa on eri kasvi- ja sienilajeja lähes summaamaton määrä. Aina ei maallikolle ole edes yksiselitteisen selvää, onko kyseessä edes kasvi, sieni vai jokin muu eliö. Jo varsinaisten kasvien monimuotoisuus yltää yksisoluisista levistä yli satametrisiin puujättiläisiin. Yksistään kukkakasveja on nimetty lähes 270 000 lajia ja arviolta 100 000 lajia on vielä kokonaan nimeämättä.
Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti, FL Mikko Piirainen on toiminut päätoimittajana tuoreessa Luonnossa: Kasvit kirjasarjassa, jonka viimeinen osa on juuri valmistunut.
Hän toteaa, että jopa 2000-luvulla on saatu vielä huomattava määrä uutta tutkimustietoa. Kasvitiede, kuten muutkin biologiset tieteet, käy jatkuvaa rajanvetoa eliökunnan luokittelussa. Uusien tutkimusmenetelmien myötä myös käsitykset kasviryhmien sukulaisuussuhteista selkiytyvät; silti jokainen luokittelu on sidoksissa oman aikansa käsityksiin ja siten tavallaan ”tieteellinen hypoteesi”. Uusimmat DNA-menetelmät ovat mm. tuoneet esille aivan uusia polveutumislinjoja, joista ei ennen ollut mitään tietoa.
Kasvit ovat ympäristön tilan luotettava mittari
Kasvi ei pääse karkuun ympäristöään, se ei voi siirtyä toisaalle, jos olot muuttuvat sille epäsuotuisiksi. Niinpä muuttuneisiin olosuhteisiin sopeutumattomat kasvit karsiutuvat pois. Riittävän laaja-alainen muutos voi joskus – nykyään yhä useammin – merkitä jopa sukupuuttoa.
Vieraslajit vaarana luonnolle
Kun ihminen toiminnallaan siirtää – tahtoen tai tarkoittamattaan – kasvilajeja uuteen ympäristöön, tulokas joutuu kilpailutilanteeseen paikallisen lajiston kanssa. Jos sillä on sellaisia edullisia ominaisuuksia, jotka alkuperäislajeilta puuttuvat, se on vahvoilla tässä kilpailussa. Esimerkkinä tästä on pohjoisamerikkalainen lupiini, joka suomalaiselle kedolle siirrettynä on ylivoimaisen tehokas ilmakehän typen sitoja. Tiheällä kasvustollaan se myös varjostaa muita kasveja tehokkaasti. Ajan myötä alun perin niukkaravinteinen keto muuttuu liian ravinteikkaaksi monille alkuperäisille ketokasveillemme, jotka karsiutuvat pois.
Kasvitieteellinen luokitus muuttuu tutkimuksen edetessä
Perinteisesti käsitys kasveista ja niiden sukulaisuussuhteista on pohjautunut silmin tai mikroskoopilla havaittaviin ominaisuuksiin. Ongelman muodostaa kuitenkin se tosiasia, että kasvuolosuhteiden samankaltaisuus voi joskus aiheuttaa samantapaisia rakenteita myös kasveihin, jotka eivät ole sukua toisilleen.
Uusien tutkimusmenetelmien kehittyessä mm. kasvien DNA:n rakennetta analysoimalla on päästy entistä luotettavampiin tuloksiin ja sen myötä myös kasvitieteellisiä luokituksia on muutettu. Erityisesti mikroskooppisen pienten eliöiden maailmasta on löytynyt aivan uusia polveutumislinjoja ja tietoa, joka on muuttanut monia käsityksiä.
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen tuleville sukupolville on velvollisuutemme. Tämä edellyttää myös luonnon hyvää tuntemusta, jotta suojelutoimet osataan kohdistaa oikein!
Luonnossa: Kasvit.
Päätoimittaja Mikko Piirainen, FT.
WSOY 2009. Julkaisija ja markkinointi: Weilin+Göös Oy. Hinta 392 €/4 osaa.
Lisätietoja: Weilin+Göös asiakaspalvelu, puhelin (09) 4377 600. |
|
|
|
|